Pyhän Katariinan polut kevään 2019 retkikohteena
Vaellusvietti kutsui jälleen kerran seuramme retkeilyintoisimpia kuntoilijoita keväiseen metsään. Osanottajia oli yksitoista. Markku Lamminmäen vetämänä reppuselkäisten senioreiden jono mutkitteli pitkin Vaarniemen ja Ala-Lemun metsäpolkuja ja kallioita. Meren tuntumaan oli suunniteltu ja merkitty Pyhän Katariinan Polut -nimeä kantava retkeilyreitistö. Luontotyypit vaihtelivat karuista kallioaukeista ja jyrkänteistä reheviin lehtoihin ja avonaisiin peltolaaksoihin. Keväisessä metsässä ja pelloilla saatiin kuulla lintujen laulua muutaman tunnin ajan.
Ikämiesten päätä ei huimaa kun on kysymys lintutorniin kipuamisesta. Sen oheiset kuvatkin kertovat. Ensimmäisten joukossa torniin olivat kipuamassa Tuomo Heinimaa (91) ja Matti Ulmala. Ryhmän aktiivisimmat suunnistuksen harrastajat Pekka Vanne ja Eero Salminen jakoivat taipaleen varrella suunnistustietämystään meille herkemmin eksyville.
Taukohetki
Taukopaikalla laavun äärellä saimme asiaan kuuluvaa nuotion savua silmiin ja hajua vaatteisiin. Makkarat paistettiin, kahvit juotiin ja tarinoita kerrottiin. Erityisen mieleen jäävä oli ikänestorimme Tuomon muistelu sodan dramaattisesta päätösvaiheesta, jolloin rintamalinjojen väliin puristuksiin jäänyt koti Johanneksessa Karjalan kannaksella jätettiin taakse katsomatta hevospelillä ja täyttä ravia ajaen. Tuomo itse oli tuolloin 16-vuotias nuorukainen.
Paluumatka
Paluumatkalla käytiin vielä muistelemassa vanhempaakin historiaa. Suomen sodan aikaan ajoittuva Lemun taistelun muistomerkki palautti mieleen vuoden 1808, jolloin Ruotsin joukot ottivat yhteen Venäjän joukkojen kanssa. Alue oli hetkellisesti kaikkiaan 6000 sotilaan taistelutanner.
Reissu voitiin toteuttaa aurinkoisessa, mutta tuulisessa säässä. Hajaantumisvaiheessa voitiin jälleen kerran todeta, että vaikka paljon kotiseutua uskotaan tunnettavan, niin silti yllättävän monelle nämäkin maastot avautuivat ensimmäistä kertaa.
Jouni Riekki