Turun Voimistelijoiden esihistoriaa itsenäisyytemme alkuvuosilta
Turun Voimistelijoiden perustamisesta tulee ensi vuonna (2025) kuluneeksi 100 vuotta. Mistä kaikki sai alkunsa? Tätä olemme kyselleet jo useamman vuoden ajan. Puuttuvaa tietoa on etsitty milloin mistäkin. Omat arkistot alkuajan vuosilta ovat niukkoja. Etupäässä olemme löytäneet ainoastaan virallisia kokouspöytäkirjoja ja urheilukilpailujen tulosluetteloita. Vähitellen on esille noussut tiedon muruja eri suunnilta. Erityisesti muiden turkulaisten urheiluseurojen julkaistut historiikit ovat paljastaneet asiayhteyksiä laajemmin. Asiayhteydet avautuivat Turun kaupunginkirjastosta lainaamani Turun Riennon 100-vuotishistoriikista, joka julkaistiin 2006. Seuraavassa muutamia sitaatteja teoksen alkusivuilta.
”Riennon juuret ovat raittiustyössä. Raittiusyhdistys Toivo II:n yhteydessä toimineessa voimisteluseura Ponnistuksessa. Alaosasto toimi vilkkaammin kuin pääseura. Kun tämä huomattiin, ryhdyttiin pääseuran taholta vaatimaan Ponnistuksen kassaa, sen rahavaroja yhdistyksen päätehtävää, raittiustyötä varten. Voimistelijoiden sappi kuitenkin kiehahti tällaisten vaatimusten vuoksi. Toivo II:ssa järjestetyn myrskyisän kokouksen jälkeen noin 60 Ponnistuksen aktiivia päätti erota raittiusyhdistyksen jäsenyydestä ja perustaa Turkuun uuden voimistelu- ja urheiluseuran. Linnankadun varrella sijainneessa kahvilassa perustettiin 2. huhtikuuta 1906 voimistelu- ja urheiluseura Riento.”
”Myöhemmin tapahtui seuratoiminnassa paljon muutakin. Riennon vaikutus oli merkittävä , kun Turkuun perustettiin eri lajien erikoisseuroja, kuten Turun Naisvoimistelijat, Turun Palloseura, Turun Voimamiehet, Turun Voimistelijat ja Turun Hiihtäjät. Ihmeellistä on ollut sekin, että Turun Riennon omat johtomiehet ovat aina olleet mukana perustamassa ja johtamassa näitä uusia seuroja, jotka ovat iskeneet pääseuran voimakkaasta suonesta.”
”Riennon parhaat telinevoimistelijat olivat Akseli ja Aarne Roine. Akseli Roine valittiin Suomen joukkueeseen vuoden 1924 Pariisin olympiakisoihin. Joukkuekilpailussa Suomi sijoittui seitsemänneksi.
Muutaman vuoden kuluttua perustettu voimistelun erikoisseura Turun Voimistelijat sai Riennolta kaiken sen, mitä vielä oli jäljellä seuran telinevoimistelusta. ”
Raittiusaatteella ja voimistelulla oli tuohon aikaan erottamaton yhteys toisiinsa. Hyvää käytöstä edellytettiin kaikilta jäseniltä kokouksissa ja harjoituksissa. Kohteliasta esiintymistä korostettiin eikä tilaisuuksissa saanut esiintyä väkijuomia nauttineena. Tupakanpolttokin oli ankarasti kielletty.
Lähde: Urheilusta energiaa elämään – Riennon vuosisata 1906-2006
(Kuva:
Wilskman, Ivar
1854 – 1932
liikuntakulttuurin pioneeri, voimistelun ja terveydenhoidon tarkastaja, voimistelunopettaja, tietokirjailija
Ivar Wilskman ehti pitkän, 1870-luvulta 1920-luvulle jatkuneen uransa aikana vaikuttaa voimistelunopettajana ja -ohjaajana, oppikirjojen ja oppaiden tekijänä, suomenkielisen urheilulehdistön perustajana, seuratoiminnan käynnistäjänä, järjestöjohtajana ja kouluhallituksen voimisteluntarkastajana. Nimenomaan monipuolisuutensa ja ehtymättömän tarmokkuutensa ansiosta Wilskman oli suomalaisen liikuntakulttuurin rakennusvaiheen ajan merkittävin vaikuttaja)